Kangasalan kaupunkistrategian ja maapoliittisen ohjelman tärkeimpiä painotuksia on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen joukkoliikennekäytävien varrella. Tähän kuuluu oleellisena osana maankäytön suunnittelu eli kaavoitus. Kaavoittamisella käytännössä ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittämistä, kuten kaupunkirakenteen tiivistämistä. Tiivistäminen tarkoittaa korttelialueiden sisäistä rakentamisen tehokkuuden nostamista tai käyttötarkoituksen muutoksia. Tämä mahdollistaa kaupungin kasvun sekä asukkaiden, työpaikkojen ja palvelujen lisääntymisen viheralueet säilyttäen.
Tiivistämisessä pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infraa ja palveluvalikoimaa.
”Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on järkevää niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Niin saadaan parhaiten hyödynnettyä muun muassa kunnallistekniikan verkostot”, Valkolehto sanoo.
”Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä toteutetaan etenkin alueilla, jotka ovat edullisia muun muassa palvelujen tai joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta. Näin pyritään turvaamaan paitsi alueilla jo olevien palvelujen säilyttäminen myös esimerkiksi kestävien liikkumismuotojen osuuden ja keskustan palvelujen kehittäminen”, Kangasalan kaupunkiarkkitehti Anna-Leena Lehtiniemi
”Yleisesti yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tehdään kaavoituksen tai tonttijaon keinoin. Mikäli tontti on maasto-olosuhteiltaan, kooltaan ja kaavaltaan riittävä, se voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi rakennuspaikaksi. Määrääviä tekijöitä ovat yleensä rakennusoikeus ja miten paljon sitä on jäljellä. Kaavoituksella voidaan lisätä rakennusoikeutta tai muuttaa käyttötarkoitusta, esimerkiksi muuttamalla omakotitalotontti kerrostalotontiksi. Maanomistaja voi hakea niin kaavamuutosta kuin tonttijaonkin muutosta”, Kangasalan kaupungingeodeetti Teemu Valkolehto
Yhdyskuntarakentamisen tiivistämiseen tähtääviä kaavamuutoksia toteutetaan esimerkiksi kaupungin kaavoituksessa toimivassa tontinjakopalvelussa, joka on suunnattu yksityisille pientalotontin omistajille. Palvelussa kaupunki tarjoaa kiinteistönomistajille mahdollisuutta jakaa asemakaavamuutoksella omakotitonttinsa yhdeksi tai useammaksi pienemmäksi tontiksi. Kaavamuutosta voi hakea joko yksin tai yhdessä naapurikiinteistöjen omistajien kanssa. Jaon lähtökohtaisena edellytyksenä on, että tontti sijaitsee joukkoliikenteen laatukäytävän alueella ja joko tontin tai sen lähiympäristön asemakaava on hyväksytty yli kahdeksan vuotta sitten.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaa kaupunkistrategian ja maapoliittisen ohjelman lisäksi Pirkanmaan maakuntakaava. Jokainen kunta vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta, joka perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaavoituksessa olennaisessa osassa on tietenkin myös vesihuolto.
”Kaavoitusta tehdään monessa mittakaavassa: Pirkanmaan liitto työstää maakuntakaavat ja kaupunki yleis- ja asemakaavat. Vesihuolto liittyy näihin kaikkiin oleellisena osana yhdyskuntarakennetta. Yleispiirteisimmällä kaavoituksen tasolla osoitetaan muun muassa vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet ja seudullisesti merkittävät yhdysvesijohdot”, Lehtiniemi kertoo.
”Käytännössä kaavoitusjärjestelmä toimii siten, että tarkemmalle kaavatasolle tultaessa ylemmän tason tietoja ja tavoitteita tarkennetaan ja täydennetään muun muassa pohjavesien suojelun varmistavin määräyksin. Yleis- ja asemakaavatasolla vesihuollon toiminta-alueet, vesihuoltoverkosto ja sen tarvitsemat rakenteet on selvitetty ja mahdollisesti liitetty kaavan materiaaleihin. Asemakaavatasolla, jonka tehtävänä on ohjata rakentamista ja osoittaa tarvittavat aluevaraukset, vesihuolto näkyy muun muassa pumppaamoille varattuina korttelialueina ja putkirasitteille varattuina alueina tonteilla”, hän selventää.
Kangasalan Vesi työskentelee tiiviisti kaupungin suunnittelun kanssa ja onkin yksi olennaisista palveluntarjoajista aina loppuasiakkaalle asti. Aktiivisella yhteistyöllä varmistetaan, että suunnittelussa osataan ottaa heti alussa huomioon kaikki tarvittava, myös mahdollisuudet ja haasteet, oli kyseessä iso tai pieni täydennysrakennuskohde.
”Me Vedellä varmistamme, että uudet liittymiset nykyisiin vesijohto- ja viemäriverkkoihin onnistuvat. Selvitämme suunnitteluvaiheessa tontin rajat, miten kaikki sijoittuu ja mitkä ovat liittymisen mahdollisuudet. Kun tontinjakoprosessi etenee ja on tullut lainvoimaiseksi, asiakas eli uuden tontin omistaja pääsee suunnittelemaan rakentamista tontille. Samalla hän hakee meiltä liittymistä verkostoon, minkä yhteydessä toimitamme liitoslausunnon suunnittelun tueksi. Liitoslausunnossa annamme muun muassa padotuskorkeuden, liittymiskorkeuden, vesijohdon painetason liittymiskohdassa, sijaintitiedon sekä mahdollisesti muuta suunnittelussa tarvittavaa tietoa”, Kangasalan Veden verkostopäällikkö Sami Virkajärvi
Vaikka taajamien tiivistäminen on se, mihin panostetaan, kaupungin pitkän tähtäimen kasvun hallinnassa pyritään huolehtimaan myös uusien alueiden toteuttamisen ennakoinnista. Uusille alueille on nimittäin kehittämisessä paikkansa.