Vesimaksulla asukkaat saavat enemmän kuin raikasta vettä suoraan koteihinsa. Vesilaitoksien tehtävänä on laadukkaan talousveden toimittamisen lisäksi huolehtia jäteveden johtamisesta puhdistettavaksi. Siksi muun muassa luonto kiittää, sillä jätevedet eivät pääse saastuttamaan ympäristöämme.
Toimivan vesihuollon taustalla tapahtuu paljon, jotta se pysyy kiitettävällä tasolla – sujuvana virtana kotitalouksien hanoihin ja viemäreitä pitkin eteenpäin jatkokäsittelyyn.
Vuonna 2023 talous- ja jäteveden arvonlisäverollinen hinta on ollut 5,45 €/m3, josta talousveden litrahinta on 0,182 snt. Edellä mainittu hinta muodostuu käytännössä kahdeksasta eri osasta: investointien poistoista, jätevedenkäsittelystä, arvonlisäverosta, henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, materiaaleista, rahoitustuotoista ja -kuluista sekä muista toimintakuluista.
Investointien poistoilla viitataan laitosten ja verkostojen peruskorjauksiin sekä uudiskohteiden rakentamiseen vesihuollon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Jätevedenkäsittelyn osuus taas koostuu jäteveden puhdistamisesta Tampereen Vedellä.
Arvonlisävero koskee kuluttajahintaan sisältyvää 24 %:n veroa. Henkilöstökulut tulevat puolestaan vesihuoltoa ylläpitävien henkilöiden palkoista, sosiaalikuluista sekä muista henkilöstöä koskevista pakollisista menoista. Kuluja syntyy myös ulkopuolisia palveluntuottajia käytettäessä tarpeen vaatiessa eli palvelujen ostoista.
Hieman alle 10 % kuluista kohdistuu materiaaleihin, joihin sisältyvät muun muassa sähkö, kemikaalit, laitosten komponentit ja laitteet sekä verkostojen rakentamismateriaalit. Pienimmät kulut tulevat niin rahoitustuotoista ja -kuluista – sisältäen omistajien tuloutuksen ja lainakorot – kuin muistakin toimintakuluista, kuten tilavuokrista, jäsenmaksuista ja leasing-vuokrista.
Edellä listatut, kuvaajassa esitetyt kustannukset katetaan kuutiohintoihin perustuvan kulutusmaksun lisäksi asiakkailta perityillä vuosittaisilla perusmaksuilla sekä kertaluonteisella liittymismaksulla.
Talous- ja jäteveden hinnan muodostuminen sekä vesihuollon kustannusten jakautuminen vuonna 2023
Kangasalla voidaan nauttia laadukkaasta, raikkaasta pohjavedestä. Kangasalan vedenhankinta tapahtuu pääasiassa Rikun ja Raikun pohjavesilaitoksien kautta.
Rikun vedenottamo sijaitsee Vesijärven rannalla. Raakavesi on pohjavettä, jota otetaan viiden kaivon kautta keskimäärin 3 540 m³ vuorokaudessa. Raakavesi käsitellään niin sanotulla biologisella suodatuksella. Tämän biologisen prosessin, jossa mikrobit saavat aikaan hapettumisreaktion, seurauksena rauta ja mangaani poistuvat raakavedestä. Biologista suodatusta tehostetaan veden ilmastuksella.
Raikun vedenottamo sijaitsee Vehoniemen harjussa. Raakavesi on pohjavettä, jota otetaan verkostoon kolmen kaivon kautta 2 470 m³ vuorokaudessa. Raikun laitoksella mangaanin poistaminen on hoidettu niin sanotulla maaperähapetuksella. Maaperähapetuksessa pohjavettä hapetetaan syöttämällä maaperään ylimääräistä happea ennen kuin pohjavesi otetaan laitokselle. Maaperän bakteerit yhdessä ylimääräisen hapen kanssa puhdistavat pohjavettä, kun liukoinen mangaani alkaa saostua maaperään. Näin kaivoista pumpattava pohjavesi on parempilaatuista kuin ilman hapetusta.
Sekä Rikun että Raikun vedenottamossa veden klooripitoisuus on noin 0,20 mg/l ja veden pH:ta säädetään soodaliuoksella. Ennen talousveden pumppaamista verkostoon molemmista vedenottamoista lähtevä vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja UV-laitteella.
Kuhmalahden ja Vehkajärven alueilla ovat käytössä päävedenottamoita kapasiteetiltaan pienemmät Lintusyrjän ja Vehkajärven pohjavedenottamot. Sekä Lintusyrjän että Vehkajärven vedenottamon pohjavesi desinfioidaan UV-laitteella ja pH säädetään soodaliuoksella. Kuhmalahdelle on myös vesijohtoyhteys Sahalahden suunnasta.
Millään Kangasalan Veden vedenottamolla ei lisätä kalkkia talousveteen. Kalsiumia kuitenkin on pohjavedessä pieniä määriä, noin 10–20 mg/l. Rikun laitoksen toimittaman veden kovuus on 2–3 dH (0,38 mmol/l) ja Raikun laitoksen 4–5 dH (0,80 mmol/l). Vesi on mittataulukon mukaan pehmeää, joten pesukoneissa ei tarvitse erikseen käyttää vedenpehmennysaineita.
Kangasalan Vesi -liikelaitoksen verkostoon on lisäksi kaksi varayhteyttä Tampereen verkostosta. Niitä on mahdollista käyttää veden ottamiseen esimerkiksi ylläpitotöiden yhteydessä tai poikkeusolosuhteissa.
Tutkimusten mukaan Suomessa asukaskohtainen vedenkulutus on noin 140 litraa vuorokaudessa, sisältäen myös teollisuuden kulutuksen. Pelkästään vessan vetämisessä kulutamme 6–9 litraa juomakelpoista vettä viemäristä alas. Kylmän veden osuus kulutuksestamme on noin 65 % ja lämpimän veden 35 %.
Henkilökohtaisen hygienian hoitoon kuluu päivän vesikulutuksesta liki puolet. Esimerkiksi suihkun pituudella pystyt vaikuttamaan vedenkulutukseesi merkittävästi, sillä viiden minuutin suihkun aikana vettä kuluu noin 60 litraa suihkun tehosta riippuen.
Lähteet: Motiva Oy, Kangasalan Vesi.