Vesijohtoverkostoa on Suomessa kaiken kaikkiaan yli 100 000 ja viemäriverkostoa noin 50 000 kilometriä, joista vanhimmat on rakennettu jo 1800-luvun loppupuolella. Verkostosta löytyy putkia aina valurautaisista aina nykyaikaisempiin muovisiin putkiin.
–Nykyisille putkille pyritään saamaan jopa 100-vuoden käyttöikä. Putkien kestävyyteen ja kuntoon vaikuttaa maaperä, jäteveden laatu, putkimateriaalit ja tietenkin työn laatu, Kangasalan Veden verkostopäällikkö Sami Virkajärvi listaa.
Koska saneeraustarve kasvaa, kasvaa myös saneerausvelka. Selvityksien mukaan nykyiseen verrattuna saneerauseuroja tulisi käyttää vähintään kaksinkertainen määrä, jotta kaikki saneerausta vaativat kohteet saataisiin korjattua ja saneerausvelka näin ollen kuitattua – mikä kertoo vallitsevan haasteen mittakaavasta.
Jos vesi- tai viemärijohdot ovat isoilta osin huonossa kunnossa, vuotoriski lisääntyy. Se voi aiheuttaa vesikatkoja tai viemärivedet voivat päätyä rakennusten kellareihin.
Vuodoista valuu tällä hetkellä merkittävästi puhdasta vettä hukkaan, keskimäärin 17–18 prosenttia, mikä tarkoittaa 58 miljoonaa kuutiota puhdasta vettä. Tämä on euroina peräti 100 miljoonaa.
Kuvat jätevesiviemäristä
Riskin hallinnassa ja kehittämisessä auttaa ennen kaikkea ajantasainen verkkotietojärjestelmä, jollainen myös Kangasalla on. Mitä kattavammin olemassa oleva verkosto ja sen tiedot ovat tietojärjestelmissä, sitä paremmin pystytään laskemaan ja tilastoimaan tulevia saneeraustarpeita, reagoimaan ongelmiin ja seuraamaan materiaaleja. Datan kerryttämiseksi toteutetaan säännöllisesti kuntotutkimuksia.
–Verkkotietojärjestelmästä saatujen tietojen lisäksi, riskejä kartoitetaan myös erilaisilla parametreilla. Me vertailemme eri seutuja ja niillä tapahtuneita vahinkoja, joiden kautta laskemme tarpeita sillä hetkellä ja tulevaisuudessa. Asetamme tavoitteita perustuen esimerkiksi rikkojen määrään per kilometri, Virkajärvi valottaa.
–Jokaisella kaupungilla on oma katusaneerausaikataulunsa, jota seurata, ja jonka mukaan myös vesihuolto on saneerattava. Selvää on, että kahden vuoden jälkeen rakentamisesta uutta katua ei voi repiä auki ja tehdä putkia, hän jatkaa.
Kasvavana alueena Kangasalan jätevesiviemäriin on liittynyt yli 5 000 kiinteistöä, joiden jätevesimäärä on n. 1,55 milj. m³. Verkostoa on yhteensä 330 km ja jätevesipumppaamoita 81 kpl.
–Ennakointi ja analysointi, jota jatkuvasti teemme, on tärkeää, jotta alueen asukkaille voidaan taata hyvä vedenlaatu nyt ja jatkossa. Näin myös huoltomääriä ja muita ennalta-arvaamattomia yllätyksiä saadaan minimoitua. Nykyaikaisen ja ketterän järjestelmämme ansiosta varautuminen on nopeaa ja reagointikykymme erinomainen, päättää Virkajärvi.
Lisääntyneet investoinnit saneerauksiin tarkoittavat samalla hinnannousua asiakkaiden vesimaksuihin, mutta nousu on onneksi maltillista.
–Tällä hetkellä ei ainoastaan saneeraustarve, mutta myös materiaalien hintojen nousu sekä raaka-aineiden viivästykset luovat omalta osaltaan korotuspaineita. Silti voimme olla melko huoletta, sillä niin Kangasalla kuin koko Suomessakin saamme nauttia verrattain edullisesta ja sitäkin laadukkaammasta vedestä, Virkajärvi toteaa.