Sen lisäksi, että laitosmiehet ottavat vesinäytteitä käsin verkostosta tarvitaan myös digitaalisia järjestelmiä tallentamaan hiljaista tietoa ja ohjaamaan työvaiheita tehokkaasti. Uudesta toiminnanohjausjärjestelmästä on jo syntynyt hyviä kokemuksia. Käyttöpäällikkö Mauno Annala sanoo, että digijärjestelmiin siirtyminen vaatii paljon myös henkilökunnalta.
– Täällä meillä on paljon kehittämisen halua ja paloa tehdä asioita uudella tavalla. Todella innokkaasti kehitämme yhdessä veden käyttövarmuutta nyt myös digilaitteilla, Annala sanoo.
Kaikki tämä työ tehdään siksi, että puhdasta vettä tulisi hanasta entistä varmemmin.
– Mauno Annala
Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kuka tahansa vesilaitoksen työntekijöistä voi lähettää omasta työstään tarvittavia tietoja kännykällä järjestelmään. Myös kuvien liittäminen on mahdollista. Toiminnanohjausjärjestelmä yhdistele tietoja ja helpottaa työn suunnittelua ja kehittämistä.
-Uusi järjestelmä kertoo meille koko ajan, miten hyvin me tätä työtä teemme. Käyttövarmuuden lisäksi kerrytämme nyt tietoa, jonka avulla ennakointi putkirikkojen suhteen nousee aivan uudelle tasolle. Tulevaisuudessa voimme analysoida tietoa matemaattisesti ja päätellä jo etukäteen korjausta vaativia paikkoja, ennen kuin mitään merkkejä korjauksen tarpeesta esiintyy putkistossa. Vesijohto- ja viemäriverkoston kehittäminen innostaa meitä kaikkia, Annala lisää.
Päivittäisen työn ohjaamisen ja kirjaamisen lisäksi toiminnanohjausjärjestelmä takaa sen, että tieto tulee kaikkien saataville, eikä ole henkilösidonnaista.
– Ensin pitää kerätä dataa, jotta työtä voidaan ohjata järkevästi ja etsiä hyviä toimintatapoja. Kaikissa työyhteisöissä on myös paljon hiljaista tietoa, joka siirtyy henkilökunnan mukana yleensä eläkkeelle, jos sitä ei kirjata kestävästi ja digitaalisesti, Annala lisää.
Uusi järjestelmä kertoo meille koko ajan, miten hyvin me tätä työtä teemme.