Näytteenottopullot kolisevat kylmälaukuissa, kun näytteenottajat palauttavat vesinäytteitä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyn ry:n omistamaan KVVY Tutkimus Oy:n vesilaboratorioon Tampereella. Tällä kertaa asialla ovat Ylöjärven Veden pumppaamonhoitajat Jussi Toivo ja Ismo Katajisto.
— Eräs teollisuusyritys halusi tutkituttaa hanavedestään näytteen, kun vesi maistui pahalta ja oli sameaa. Totesimme saman, pahalta maistui, Jussi Toivo kertoo.
KVVY:n Laboratorion johtaja ja kemisti Sirpa Väntsi huomauttaa väliin, että aistinvaraisessa veden tutkimisessa pätee yksi hyvä perussääntö: ”Ensin haistetaan, sitten maistetaan”. Pumppaamonhoitajat toteavat yhteen ääneen tämän pitävän paikkansa: jo veden haju kertoo paljon hanaveden laadusta.
— Joskus haju- ja makuhaitat johtuvat siitä, kun vesi seisoo liian pitkään putkistoissa omassa kiinteistössä. Veden laatu paranee usein jo vettä juoksuttamalla, mutta näyte on syytä silti ottaa, Ismo Katajisto kertoo.
Kangasalan vesilaitoksilta tuodaan samalla tavalla näytteitä viikko-ohjelman mukaisesti tutkittavaksi laboratorioon. Näytteenottajat vesilaitoksilla ovat koulutettuja ottamaan näytteitä oikeaoppisesti. Väärin otettua näytettä ei voi laboratoriossa enää korjata. KVVY:n asiantuntijat toteuttavat pohjavesitarkkailua myös Raikun vesilaitoksen alueella.
— Raikun vedenottamo käyttää pohjavettä tuottaessaan juomavettä Kangasalalle. Seuraamme tarkasti pohjaveden laatua ja määrää. Turvaamme vesihuoltoa myös poikkeusoloissa, eli KVVY:n asiantuntijat tulevat paikalle näytteenottoon, jos jotain poikkeavaa tai yllättävää tapahtuisi ympäristön tai vesihuollon osalta, KVVY:n toimitusjohtaja Jukka Mattila kertoo.
KVVY:n perimmäinen tarkoitus on turvata puhdas luonto myös tuleville sukupolville tarjoamalla laboratorio- ja tutkimuspalveluita vesienhoitoon ja vesivarantojen tutkimiseen. Veden tutkiminen ei rajoitu siis ainoastaan juomaveteen, vaan kattaa kaiken veden aina pohjavesistä vesistöpohjan sedimenttikerroksiin ja jäteveteen. KVVY:n laboratorion käytävältä aukeaakin monia ovia, joiden takana laborantit työskentelevät erilaisten näytteiden parissa.
Sirpa Väntsi (vas.) on seurannut ympäristötutkimuksen kehittymistä jo kolmen vuosikymmenen ajan.
— Tutkimme kaivo- ja verkostovesiä, järviä, jokia, uimarantojen puhtautta, uimahallien vesiä sekä toimimme läheisessä yhteistyössä vesilaitosten kanssa. Vesitutkimusten lisäksi tutkimme kala- ja rapukantoja sekä teemme biologisia tutkimuksia kuten selvityksiä vesistöjen pieneliöiden esiintymisistä vesistöissä, Väntsi kertoo
28 vuotta KVVY:n laboratoriossa työskennellyt Väntsi on nähnyt urallaan sekä vesienhoidon tilan kohentumisen että koko tutkimuskentän automatisoitumisen. Perinteinen vesien tutkiminen on kokenut suuren muutoksen myös laboratorioissa.
— Yksi kone laboratoriossa saattaa nykyään korvata 7 laboranttia verrattuna aikaan 20 vuotta sitten. Aikaisemmin näytteiden käsittely oli käsityötä pipetti kädessä, nyt laborantin työ on aiempaa teknisempää ja sisältää koneen ohjausta, Väntsi kertoo vuosikymmenten kokemuksella.
Titta Paananen nauttii työstään laboranttina. ”Työ on arkista, mutta erittäin tärkeää luonnonsuojelun näkökulmasta”, Paananen lisää.
Järven pohjasta otettua sedimenttinäytettä käsittelevä laborantti Titta Paananen kertoo, että televisiosta saatu kuva laboratorioiden työstä on harvoin oikea. Paananen mittaa sedimenttinäytteen pulloon ja lisää sopivan liuotinaineen perään. Muutaman työvaiheen kautta näytteestä voidaan mitata tietyn haitta-aineen pitoisuus.
— Laboratoriossa työskentely on aika arkista työtä, toisinkuin joistakin televisiosarjoista voisi päätellä. Yksi laite mittaa usein vain yhtä asiaa, eikä koko vesistön tilaa voida selvittää kerralla. Työ on todella mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Tässä työskennellään ympäristön hyväksi ja joka viikko oppii jotakin uutta luonnosta ja laboratoriolaitteista, Paananen kertoo.
Koneellinen näytteiden käsittely ei ole vähentänyt kiirettä laboratoriotyössä.
— Tietyt näytteet saadaan heti kentältä sähköisiin järjestelmiin ja toisaalta koneellinen käsittely laboratoriossakin on nopeampaa kuin käsin tekeminen. Toisaalta myös kiire yhteiskunnassa on lisääntynyt ja asiakkaatkin haluavat tulokset nopeammin, Väntsi lisää.
Kaikkea työtä ei voi kuitenkaan koneistaa. Merien, järvien ja jokien näkösyvyyttä tutkitaan edelleen havainnoimalla paljain silmin veneestä käsin.
— Esimerkiksi Itämeren näkösyvyyden kehittymistä on tutkittu silmämääräisesti jo yli 100 vuoden ajan. Aikaisemmin näkösyvyys saattoi olla rannikoillakin yli 10 metriä, kun nykyisin nähdään vain parin metrin syvyyteen. Tähän on syynä rehevyyden lisääntyminen. Lisäksi ilmaston lämpenemisestä johtuva sateiden lisääntyminen lisää tulevina vuosina vesien tummumista, kertoo KVVY:n toimitusjohtaja Jukka Mattila.
Vesistöjen tutkimuksen ja suojelemisen historia Suomessa alkoi toden teolla vuonna 1961, kun vesilaki astui voimaan. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry perustettiin samana vuonna turvaamaan oman alueensa ympäristönsuojelua. Erityisen arvokasta työtä KVVY tekee keräämällä aikasarjoja vesistöjen tilan kehittymisestä. Aikasarjojen avulla voidaan ennustaa myös tulevaa, kun tiedetään esimerkiksi vesistöjen haitta-ainepitoisuudet tai kalojen kasvu ja ikäjakauma kymmenien vuosien seuranta-ajalta.
— Esimerkiksi vesistöjä rehevöittävän fosforin pitoisuuden laskuun 1990-luvun puolivälissä vaikutti osaltaan pyykinpesuaineiden muuttuminen fosfaatittomiksi. Nykyisin on uusia vitsauksia, kuten vesistöihin pääsevät palontorjunta-aineet, joita käytetään sohvissa, verhoissa ja ulkoiluvaatteissa, Väntsi kertoo
”Luontoa täytyy suojella. Ihminen kestää suurempia määriä haitallisia yhdisteitä kuin luonto.” – Sirpa Väntsi
KVVY tutkii myös kalojen käyttökelpoisuutta makuraadin avulla. Makuraati haistelee ja maistelee muun muassa haukea, kuhaa, ahventa ja siikaa.
— Meillä saa työajalla syödä höyrytettyä kuhaa, se vasta on työpaikkaetu, toteaa toimitusjohtaja Mattila. Tosin suolaa tai mausteita ei kalaan saa lisätä, Mattila huomauttaa.
Kalojen makuraati on kokoontunut jo kymmeniä vuosia ja tulokset ovat yksiselitteisiä.
— Kalojen maku on parantunut, Västi linjaa.
Ymmärryksen lisääminen ympäristöasioista on KVVY:n työntekijöille tärkeää, niin yhdistyksen kuin sen omistaman yhtiönkin puolella. Suomalainen ja yhteiskuntavastuullinen yritys pohjaa arvonsa luonnonsuojelemiselle.
— Meidän mielestämme on tärkeää kertoa, mitä asiat lukujen takana tarkoittavat. Suomalainen luonto on meidän kaikkien yhteinen asia ja puhtaat vesistöt tärkeää kansallista omaisuutta jota pitää vaalia, toimitusjohtaja Jukka Mattila sanoo.
Vesistöjen tila on kohentunut aikasarjojen mukaan jäteveden puhdistamoiden aloitettua toimintansa 70-luvulta alkaen. Pitkäjänteisellä tutkimus- ja asiantuntijatyöllä on ollut erittäin suuri merkitys vesistöjen tilan paranemiseen. Pienilläkin teoilla on silti edelleen merkitystä.
— Esimerkiksi roskaaminen vesistöjen lähistöillä on sellainen asia, mihin jokainen kuntalainen voi vaikuttaa. Samoin mattojen pesu mattojenpesupaikoilla estää vesistöjen rehevöitymistä, pienet teot ovat osa luonnonsuojelun kokonaisuutta, Väntsi kertoo.
Voit tarkistaa sen helposti tästä linkistä: