Loppukesästä alkanut saneeraustyömaa Jokirannantiellä on osa suurempaa kokonaisuutta, joka tähtää Kangasalan maanalaisen omaisuuden hoitoon – vesi- ja viemäriverkoston kunnostamiseen.
Jokirannantien työmaa on merkittävä saneerauskohde koko Kangasalle. Erityisen merkittäväksi työmaan tekee sen, että alueen kautta kulkee kaikki hanasta tuleva talousvesi, sekä kotitalouksista johdettu jätevesi Pohjois-Kangasalle. Vanhojen putkien rikkoutuminen alueella jättäisi suuren osan kaupunkilaisista ilman vettä. Työmaan kokoa kasvattaa vielä viereen nouseva Korvenperän asuinalue, jonka vesihuollolle luodaan edellytykset samassa yhteydessä. Verkoston saneeraustyö ajoitettiin uuden alueen tienrakennuksen yhteyteen, jotta urakka sujuisi samalla kertaa, kun maata kaivetaan auki. Vanhojen putkien kunnostaminen tuli myös entistä ajankohtaisemmaksi alueen kasvaessa, toteaa Kangasalan Veden verkostopäällikkö Sami Virkajärvi.
Kangasalan Veden verkostopäällikkö Sami Virkajärvi kertoo, että verkoston korjausvelkaa otetaan parhaillaan kiinni saneeraamalla ahkerasti.
— Meillä on suunnitelma myös seuraaville vuosille lisätä vesi- ja viemäriverkoston käyttövarmuutta entisestään. Käytännössä tämä tarkoittaa putkien uusimista, jotta vuotoja ja vesikatkoja ei syntyisi niin usein. Viemärivedet ovat myös ympäristölle vahingollisia, jos ne eivät pysy verkostossa, kertoo verkostopäällikkö Sami Virkajärvi
Kaupunkilaisille saneeraustyömaat saattavat näkyä hidasteina liikenteessä tai joillakin alueilla suunniteltuina vesikatkoina. Möykkyiset tiet tai tieverkoston korjaustarpeet ovat helpompi käsittää yhteiseksi omaisuudeksi, toisin kuin maan alla kulkeva vesi- ja viemäriverkosto. Usein verkoston tärkeyden huomaa vasta, kun vedentulo syystä tai toisesta lakkaa.
— Jos tarkastellaan koko Suomen tilannetta, niin meillä Kangasalalla hoidetaan vesi- ja viemäriverkostoa hyvin. Korjaustahti nostetaan sille tasolle, että verkosto ei pääse vanhenemaan liikaa, Virkajärvi kertoo.
Kangasalan vesihuoltoverkoston vanhimmat osat ovat yli 60 vuotta vanhoja, ja verkoston keskimääräinen ikä on noin 28 vuotta.
Seuraavien vuosien aikana vanhempien verkosto-osuuksien korjausvelkaa kurotaan kiinni entistä vauhdikkaammin.
— Vesihuoltoverkostojen puutteellinen kunto kasvattaa terveysriskejä, energiankulutusta, sekä kulutusmaksuja. Haluamme myös, että vettä tulee asukkaille varmasti, se on meidän perustehtävämme, Virkajärvi lisää.
Saneeraustyömaa sijoittuu vain muutaman metrin päähän Tuomo Raamin talosta. Yhteiselo urakoitsijoiden kanssa on sujunut erittäin hyvin, Raami kertoo.
Jokirannantiellä sijaitsee kourallinen vanhempia kotitalouksia, jotka kaikki liitetään uuteen verkostoon saneerauksen yhteydessä. 6 metrin päässä rakennustyömaasta asuvan Tuomo Raamin hymy on herkässä, vaikka loppukesästä alkanut työmaa on tuonut joitakin rajoitteita hetkellisesti asumiseen.
— Pyykkiä emme loppukesällä kuivattaneet ulkona suuren pölymäärän takia. Muuten näen putkien uusimisessa vain positiivisia puolia. Meillä oli pelkoa putkien hajoamisesta, sillä ne olivat jo vanhat ja vuotojakin oli aika ajoin, Raami kertoo.
Parikymmentä vuotta talossaan asunut Raami saa laskennallisesti viettää seuraavat 50 vuotta ajattelematta putkivuotojen todennäköisyyksiä omalla pihamaallaan.
— Lisäksi uusien putkilinjojen takia pitkä pihatiemme lyhenee sopivaan mittaan talviolosuhteiden kannalta. Lumitöiden määrä vähenee merkittävästi, Raami toteaa iloisena.
Kangasalla on vesi-ja jätevesiviemäriverkostoa yhteensä yli 740 kilometriä.
Vesijohtoverkoston paikantaminen maastossa tulee nopeutumaan huomattavasti tulevaisuudessa. Verkostopäällikkö Virkajärvi kertoo, että nyt digitoitavat tiedot helpottavat huomattavasti seuraavan sukupolven urakointia.
— Nyt lähtötiedot ovat hyvin suppeat lähteä paikantamaan putkiston tarkkaa paikkaa ja ominaisuuksia maastossa. Käytännössä tiedot putkien paikoista on piirretty paperikartoille ja lisäksi hyvin karkealla tasolla, Virkajärvi sanoo.
Työkoneiden aloittaessa kaivuutyöt saneeraustyömaalla riski osua kaivaessa putkeen on todellinen puutteellisten tietojen takia.
— Kun tällä paikalla saneerataan seuraavan kerran, käytössä on jokaiselle putkimetrille tarkat koordinaatit sekä putkien materiaalit ovat tiedossa. Lisäksi jokainen risteyskohta valokuvataan, jotta korjaus, huolto sekä seuraava saneeraus olisi helpompi tehdä, Virkajärvi toteaa.
Korjausvelkaa on se osuus vesihuoltoverkostojen saneeraamattomista osista jotka oletettavasti ovat saneerauksen tarpeessa, jotta verkostojen toimintavarmuus säilyisi nykyisellä tasolla. Korjausvelka voidaan määrittää saneerausohjelman tekemisellä. Saneerausohjelman tekeminen on yksinkertaisesti omaisuuden hallintaa, jossa selvitetään vesihuoltoverkostojen keskimääräinen uudistumisaika ja niiden keskimääräinen elinkaari suhteessa verkoston määrään. Korjausvelan lyhentämiselle tulee arvioida realistinen suunnitelma, jossa kustannukset eivät aiheuta liiallista korotuspainetta vesitaksoihin